Perustiedot
Nimi > Mirach
Ikä > Noin puolitoista vuotta
Rotu >Koirasusi, 25% sutta, koiranveressä ainakin kai koiraa ja akita inua
Lauma > Carmis
Sukupuoli > Naaras
Perhe > Äiti Rhiannon(<Neftichan, kuollut), isä Rivel(<LR) sekä sisarukset
Chara(<Neftichan, kuollut), Antares(<LR) ja Kekouan(<Kaamoksensusi)

Luonne
Lyhyesti Mirach on..
< Epävarma
<Hyökkäävä
< Arka
< Avoin
< Herkkä
Mirach on kasvanut pentuluonteestaan varsin yllättävään suuntaan: ennen niin varma ja temperamenttinen koirasusi on nykyään epävarma ja hiljainen. Naaras ei luota itseensä edes sen vertaa, että vaivautuisi omin avuin metsästämään tai irtautumaan normaalista arjestaan muilla tavoin. Hän on vielä varsin nuori eikä lapsellinen viattomuus ja toivo ole hänestä suinkaan kadonnut, ne ominaisuudet ovat vain jääneet surkean kuoren alle, jonka raaka elämä kasvatti pennun suojaksi.
Mirach pyrkii välttämään vieraita hyvin voimakkaasti, liikkuen lähinnä öisin tai varhain aamulla. Hän pelkää kaikkien arvostelevan häntä, sillä hän kokee itsensä epäonnistuneena – niin puolikuuna, tyttärenä kuin koiraeläimenäkin. Jos joku kuitenkin pääsee häntä lähestymään, välttelee nuori koirasusi katsekontaktia puhuen lyhyesti ja töksäytellen. Hän on herkästi aggressiivinen muille, tarkoituksenaan ajaa toiset pois ennen kuin he itse tajuavat olevansa niin surkean eläimen seurassa. Hyökkäävyydestään huolimatta naaraalla ei ole henkistä kanttia ryhtyä urputtamaan muille saati sitten selitellä miksei hän tahdo seuraa. Hän yleensä tyytyy olemaan hiljaa ja mukailemaan muita jos hänen uhittelunsa ei aja toista heti pois, pyrkien välttelemään itseensä kohdistuvia puheenaiheita. Hän purskahtaa hyvin herkästi kyyneliin, eikä ainakaan tuolloin tahdo kenenkään olevan lähellään.
Mirach on kasvanut yksin muita vältellessään yliherkäksi otukseksi, joka loukkaantuu herkästi, mutta perusluonteensa mukaisesti vain hetkeksi. Hän ei koskaan tahallaan ota asioista itseensä, vaan suht tahattomasti pahoittaa mielensä asioista, joita muut eivät välttämättä edes tarkoita niin. Hän häpeilee edelleen valtavasti jos ei osaa jotakin asiaa. Yksikseen hän on jo tottunut epäonnistumisiin, mutta seurassa, ehei. Seurassa hän ei kovin helposti edes yritä asioita, jotka hän uskoo pilaavansa jo pelkillä yrityksillä. Hän velloo valtavassa itsesäälissä yhtenään, mutta on usein liian heikko hankaamaan muille vastaan – tämä tarkoittaa sitä, että jos joku suinkaan kehottaa häntä jotain yrittämään, on hänen vaikea kieltäytyä silkasta kieltäytymisen häpeästä.
Mirach on vielä nykyäänkin hyvin huomaavainen ja luotettava henkilö, hän ei suurin surminkaan petä ystäviään tai perhettään, eikä kohtele vieraitakaan mielellään tylysti. Hän on helposti kiintyvä ja takertuu vieraisiin jos vain saa siihen mahdollisuuden. Hän pelkää jonkin verran joutuvansa hylätyksi, muttei tahdo miettiä asiaa vaan antaa itsensä kiintyä toisiin.
Naaras on yhä hyvin huolestunut perheensä turvallisuudesta. Hänen äitinsä ja sisarensa kuoltua, on hänestä tullut hyvin masentunut ja epätoivoinen perheensä suhteen.  Hän otti heidän poismenonsa henkilökohtaisena epäonnistumisena, mikä on yksi suuri syy sille, että hän piileskelee vierailta elellen lähinnä yksinään. Hän etsii muita sisaruksiaan ja isäänsä usein, vaikka olisi vasta edellisenä päivänä viimeksi nähnyt heitä. Hän pelkää menettävänsä loputkin perheestään.
Mirach on suorasanainen eikä yleisesti ottaen mieti pahoittaako hän muiden mielet sanomisillaan, siitä huolimatta niin käy harvoin. Hän on myös hyvä pitämään suunsa kiinni jos sitä vain vaaditaan, eikä ole hänen tapaistaan möläytellä salaisuuksia tai typeryyksiä.

Lahkolaisiin Mirach on vanhetessaan alkanut suhtautua muitakin epävarmemmin, pyrkien lähinnä pakenemaan näiden läheltä, vaikka toinen vaikuttaisi mukavaltakin. Hän tuntee suurta tuskaa siitä ettei osaa taistella, sillä hän tietää joutuvansa taisteluun mikäli lahkolainen sen tajuaa hänen ollessaan vielä paikalla.

Tällä hetkellä
-

Ulkonäkö

Mirach on kasvanut varsin jänteväksi koirasudeksi. Hän on yhä kooltaan pieni, eikä kasvakkaan enää, vaan on nyt aikuisen mitoissa. Hänen jalkansa ovat pentuajoista paksuuntuneet ja ovat lihaksikkaat, vaikkakin hänen kuihtuneen olemuksensa vuoksi lihakset ovat melko huonossa kunnossa. Hän on säkäkorkeudeltaan alle 50cm.
Naaraan turkki on keskipitkää ja pehmeää, se pysyy helposti puhtaana ja kiiltävänä, vaikka omistajansa huonon ruokavalion vuoksi onkin vähän kehno. Häntä on pieni ja kiertyy kippuralle alaselän päälle, liikkeessä se pomppii selän yläpuolella, muttei ole koskaan suora tai osoita ylös/taakse.
Mir on käytännössä korvaton. Korvista on jäljellä vain repaleiset pienet nysät, joista alkavat arvet jatkuvat hieman kaulalle pään sivuja myötäillen. Hänen kasvojaan koristaa äidiltä peritty timanttikuvio, sekä puolikuun suvun tunnusomaiset puolikuut, joita hänen kasvoillaan on yhteensä neljä. Naaraan silmät ovat eripariset: vasen on sitruunankeltainen ja oikea kirkkaan vihreä.
Naaraan turkki on pääväriltään harmahtavan vihreä, merkit ovat mustia ja ruskeita, lisäksi turkissa on valkoisia alueita.
Mirach käyttää päänsä peittona ruskeaa huppua, jonka hän on löytänyt kylästä. Huppu on nuhruinen mutta ehjä, sen rintamuksessa on kuivunutta verta. Hän on lisännyt myöhemmin sitomalla vasempaan korvannysäänsä kolme näyttävää höyhentä: höyhenet ovat luultavasti jonkun vierasmaalaisen linnun ja lisäksi värjättyjä, sillä ne ovat sinertäviä ja tuuheita. Sulkien lisäksi korvannysästä riippuu ruskea nahkanauha, jonka päähän on pujotettu kolme kultaista helmeä.

Menneisyys
Mirach syntyi Rhiannonille kolmen sisaruksensa kanssa. Pentue tuli naaraalle varsin yllätyksenä, sillä hän oli viettänyt vain yhden yön Rivelin kanssa. Rhiannon kasvatti pentujaan apunaan Ticarri sekä Hene Surusilmä, jotka toimivatkin pentujen kummeina. Mir kasvoi pentuaikansa ilman isää, jokseenkin suruissaan ja hämillään tästä. Isänsä nähdessään ja saadessaan hänetkin elämäänsä, alkoi Mirachin puolustusvietti perhettä kohtaan palaa liekin tavoin. Pentujen ollessa tarpeeksi vanhoja lähtivät he omilleen, äidin kouluttamina ja isän rohkaisemina. Mirach oli alkuunsa varma itsensään ja suhtautui elämään varsin rohkeasti ja innokkaasti, mutta hänellä oli suuret vaikeudet oppia metsästämään. Mirach etsi jonkin aikaa kummejaan ja lopulta myös muuta perhettään, mutta vajosi pikkuhiljaa itsesääliin ja kasvoi sitä kautta syrjäytyneeksi ja surumieliseksi. Nykyään Mirach elelee pitkälti yksin, koettaen saada otetta elämästään, murehtien perheensä vointia.

Tapahtunutta

Mirach törmäsi perheensä kanssa Sanquinaria Miradaan (<Hitodama), lahkolaiseen.
Syntyi taistelu ja pentu jäi Miradan hampaisiin.
Mirach pelastui jonka jälkeen Mirada poistui paikalta.

(Tulossa: Mirach tapaa Miradan uudelleen ja
kuulee tältä että sekä hänen äitinsä että siskonsa on kuollut.)